Soile katseli miehen
käsiä. Ne pyörittelivät kortteja hitaasti, sekoittivat kömpelösti
ja huolellisesti. Mikähän siinä oli, että miehille piti aina
sanoa, ettei kortteja sekoiteta kuin pokeripelissä. Niitä ei jaeta
kahteen pakkaan, paineta pöytää vasten ja plärätä sitten
kulmista taittaen ristikkäin. Nämä eivät ole pelikortit. Näitä
pitää kohdella kunnioittavasti.
Mies ojensi pakan
Soilelle.
”Jaha, valmista tuli.
Haluatko vielä nostaa pakan?”
Mies ei halunnut, katseli
vain hiljaa pöydän päälle levitettyä silkkikangasta.
”Selvä, sitten
aloitetaan. Jos ei sinulla ole valmiita kysymyksiä mietittynä,
tehdään sinulle Kelttiläinen risti. Se on hyvä yleispöytä,
antaa aika selkeän kuvan tämänhetkisestä tilanteesta ja siihen
vaikuttavista asioista.”
Soile asetteli kymmenen
korttia pöydälle, vasemmalle kuuden kortin salmiakkikuvio ja
oikealle neljä korttia pystyriviin. Sitten Soile keskittyi ja
aloitti.
*****
[Lähtökohta: Tuonelan
Tyttö] Tämä on sinun tämänhetkinen tilanteesi, kaiken
lähtökohta. Tämä on kuoleman kortti, mutta älä pelästy, tämä
ei tarkoita varsinaista kuolemaa. Sinä olet nyt uuden
kynnyksellä, tienhaarassa, tai oikeastaan umpikujassa. Sinun
ympäristösi tai ympäröivät olosuhteesi ovat muuttuneet, ja se
tuntuu pelottavalta. Mutta se ei oikeasti ole umpikuja vaan uuden
alku.
[Esteet: Väinämöisen
kaskituli] Tässä päällä on ristikkäin kortti joka on esteenä
sinun etenemiselle tai vaikuttaa siihen muutoin. Sinun mielesi on
takertunut menneeseen, siellä on liikaa tavaraa etkä näe
tilannetta selkeästi. Sinulle tarjoutuu mahdollisuus uuteen alkuun,
mutta sinä et pysty vielä näkemään uutta tietä. Laske irti
vanhoista totuuksistasi niin näet edessäsi uuden tien jota seurata.
[Kokemukset:
Elättikäärmeet] Sinä olet ollut tässä tilanteessa ennenkin,
olet ollut umpikujassa ja kuitenkin löytänyt tien eteenpäin.
Muistatko? Muistatko kuinka sen teit ja mitä se vaati? Uudet asiat
ovat aina pelottavia, mutta niinkuin tämän kortin käärmeet, sinun
pitää luoda nahkasi ja uudistua. Sinä osaat tämän kyllä, olet
tehnyt sen ennenkin.
[Lähimenneisyys:
Koskenhaltia] Ihan vasta sinulla oli sellainen hetki elämässä, kun
kaikki tuntui kiitävän valtavalla vauhdilla. Sinua kuljetettiin
eteenpäin niin nopeasti ettet ehtinyt muuta kuin reagoida
tapahtumiin. Sellainen reagoiminen vaatii keskittymistä siihen
hetkeen. Jos keskittyminen herpaantuu, tipahtaa veneestä ja jää
rannalle. Sinä selvisit siitä hyvin, pääsit tähän hetkeen jossa
sinulla on mahdollisuus aloittaa uudestaan, puhtaalta pöydältä.
[Mahdollisuudet: Antero
Vipunen] Sinulla on nyt mahdollisuus tutkia sisintäsi, hiljentyä ja
rauhoittua. Sinä olet nyt siihen valmis. Sinä tiedät sisälläsi
kuinka sinun tulee toimia ja kuinka jatkaa tästä eteenpäin.
Vastaus löytyy sinun sisältäsi. Luota itseesi.
[Lähitulevaisuus:
Kalanluinen kannel] Kun luotat itseesi, sinua odottaa täydellinen
hetki. Sinusta tuntuu, että sinun
polullasi on este etkä pääse eteenpäin, mutta kun katsot
tilannetta uudesta kulmasta, löydät yllättävän ratkaisun joka
johtaa sinut eteenpäin. Usko omiin kykyihisi*, sinä löydät kyllä
ratkaisun kun olet kekseliäs. Tulossa on yllättävä käänne
parempaan.
[Ympäristö: Iku-Turso]
Sinun ympäristösi yrittää estää sinua etenemästä. Sieltä
tulee vastaan menneisyyden haamuja jotka jarruttavat sinua ja
estävät uudenlaisen ajattelun. Onko sinulla menneisyydessä* jotain
käsittelemättömiä asioita tai pelkoja? Ovatko ne oikeasti
todellisia, vaiko vain mielikuvitusta? Menneisyys ei voi sinua pysäyttää, jos selvität
siellä olevat sotkut kohtaamalla ne rohkeasti silmästä silmään.
[Lopputulos: Suuri Tammi]
Tämän matkan päätteeksi sinulla on mahdollisuus suureen sisäiseen
muutokseen ja kasvuun. Sinun olosuhteesi ovat jo muuttuneet, siihen
et voi vaikuttaa tai muutosta estää. Mutta suurin muutos tapahtuu
sinun sisälläsi. Vanhojen asioiden täytyy poistua ennen kuin näet
jälleen selvästi eteenpäin. Tämän matkan päätteeksi sinun
katsantokantasi ja näkemyksesi muuttuu, sinä muutut ja kasvat. Ja
sitten sinun uusi matkasi alkaa.
*****
Soile huokasi, nosti
katseensa korteista ja katsoi edessään istuvaa mietteliään
näköistä miestä.
”Kuoleman kortti,
niinkö?”, mies sanoi huolestuneen näköisenä. Oliko se kuullut
sanaakaan siitä mitä Soile oli sanonut?
”Muutoksen kortti. Tämä
on hyvä pöytä, kaikki on sinulle mahdollista kun vain olet rohkea
ja annat muutoksen tapahtua.”
Mies nosti katseensa
korteista, katsoi huolestuneen näköisenä Soilea.
”Olisiko sinulla vielä
lisäkysymyksiä? Tästä pöydästä tai jostain muusta asiasta?”
Mies pudisti päätään,
nousi, ojensi setelit Soilelle ja kätteli vakavana.
”Kiitos, tämä
riittää.”
”Kiitos itsellesi
käynnistä, tule uudelleen jos siltä tuntuu.”
Miehen lähdettyä Soile
istui uudelleen pöydän ääreen, keräsi kortit pinoon ja kietoi ne
silkkiliinaan. Mikä siinä oli etteivät jotkut millään suostuneet
näkemään hyvää elämässään? Että kaiken pitäisi olla
helppoa ja hauskaa..? Sellainen elämähän on kuin haaleata vettä,
eihän se oikeasti tuntuisi miltään.
Soile ainakin toivottaisi
muutoksen tervetulleeksi.
*****
Jutussa on käytetty Susanna Salon uutta upeaa Ukon Pakkaa.
*****
Kumma Juttu... Miksi tuo pöytä tuntui kaikesta
huolimatta niin uhkaavalta?
Lukija, herättikö tämä
sinussa ajatuksia? Kirjoita mietteesi kommentteihin niin katsotaan
mitä seuraavaksi tapahtuu.
Juttu jatkuu keskiviikkona
25.10.
Jututtaja rakastaa kirjoja! Jutuissa esiintyvät tähdellä* merkityt mainoslinkit johtavat kirjoihin jotka toimivat kuin sivuhuomautuksena Jutun juoneen. Voit kurkistaa kirjoja rauhallisin mielin, linkit eivät koskaan ole maksullisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti