Piritta istuu sohvalla jalat kippurassa
rintaa vasten. Pehmeä viltti lämmittää mukavasti pyöreää
vartaloa, kissan hiljainen hyrinä sylissä rauhoittaa mieltä.
Kyyneleet valuvat pitkin punoittavia poskia, pyörähtävät
nenänpielestä ylähuulelle, kutittavat mennessään.
Pirittan kosteat silmät seuraavat
tiiviisti lattialla peuhaavia pentuja. Tytöille on nyt annettu
nimet: Maria, Bertta ja Totti. Piritta hymyilee, hän ei muista
koskaan olleensa näin onnellinen. Sydän tuntuu pakahtuvan eikä
kyynelille näy tulevan loppua.
”Kissat on tosiaan rauhoitettu”,
oli eläinlääkäri Jelena sanonut.
”Ne vain nukkuvat, sydämet lyövät
tasaisesti eikä vaaraa ole. Ne heräävät kyllä aikanaan.”
Jelenan määrityksen mukaan pennut
ovat 10 viikkoisia, eivät siis vielä virallisessa luovutusiässä.
Koko pieni perhe on hyvin ravittu, turkit ovat puhtaat ja kynnet
lyhyet. Näitä kissoja on pidetty hyvin, joku on niitä hoitanut.
Mutta onko niitä rakastettu?
”Sanoit, että löysit kissat tästä
korista ulko-ovesi pielestä..?”
Piritta rypistää kulmiaan. Hän ei
olisi halunnut selittää lääkärille tarkemmin mitä oli
tapahtunut. Lääkärin kiinteä katse oli kuitenkin vaatinut
vastausta.
”Niin. Ovikello soi ja oven takana
oli tämä kori. Ei ketään ihmisiä eikä viestiä, ei mitään
selityksiä.”
Lääkäri oli näyttänyt epäilevältä
ja Piritta oli hermostuksissaan tullut kertoneeksi enemmän kuin oli
aikonut.
”Annukka oli varmaan tullut
katumapäälle ja palauttanut Herttuattaren. Luulee varmaan nyt
saavansa anteeksi.”
Lääkäri oli tuijottanut Pirittaa
tarkasti.
”Annukka? Onko siis joku varastanut
nämä kissat sinulta?”
Piritta oli jo unohtanut missä oli,
korissa rauhallisesti hengittävät kissat olivat vieneet hänen
huomionsa.
”Juu, Annukka se varmasti oli joka
Herttuattaren vei sillon aikoinaan.”
”Aikoinaan? Ovatko kissat olleet
kauan kadoksissa?”
”32 vuotta. Eilen oli vuosipäivä.”
Piritta oli havahtuneet
toimenpidehuoneessa vallitsevaan hiljaisuuteen. Lääkäri näytti
jähmettyneen paikoilleen, mutta liikahti sitten ja selvitti
kurkkuaan.
”Tuota... Ymmärräthän sinä, ettei
mikään kissa elä kolmeakymmentäkahta vuotta? Jos sinulta joskus
aiemmin katosi kissa, tämä ei voi olla se sama.”
Piritta oli räpäyttänyt silmiään
kuin häikäistyneenä ja puristanut sitten huulilleen hymyn.
”Juu niin tietenkin. Kyllä minä sen
tiedän, tietysti tiedän. Tämä emokissa on vain ihan saman
näköinen kuin Herttuatar, ei muuta.”
Pirittan poskia kuumottaa, häntä
suututtaa edelleen lääkärin tunkeilevat kysymykset. Mitä se
kellekään kuuluu kuinka vanha hänen kissansa on! Herttuatar on
Herttuatar, kyllä kai hän nyt oman kissansa tuntee?
Lopulta lääkäri oli lopettanut
tenttaamisen ja ottanut kissoista verikokeet. Pirittan oli määrä
saada tulokset Loppiaisen jälkeen ja sitten tiedettäisiin olivatko
kissat terveitä ja rokotukset ajan tasalla.
*****
Herttuatar oli lopulta herännyt
unestaan ja katsellut ensin hämmentyneenä ympärilleen. Hän oli
varmistanut, että pennuilla oli kaikki hyvin ja huolinut sitten
hieman Almo Nature kana-juusto märkäruokaa. Pure Natural
kuivamuonaan Herttuatar ei ollut koskenut, vaikka makuna olikin lohi.
Pentujenkin herättyä Herttuatar oli
tuntunut rauhoittuvan, hän oli istunut korin vieressä lattialla ja
tuijottanut Pirittaa tarkkaavaisesti. Piritta oli tuntenut itsensä
levottomaksi; Herttuattaren katseessa oli jotain vierasta...
Eläinsairaalan puodista Piritta oli
saanut ostettua kissaperheelle kaiken tarpeellisen ensimmäisiä
päiviä varten ja tänään hän oli käynyt eläinkaupassa
hakemassa lisää ruokaa, leluja ja hiekkalaatikon. Samalla hän oli
hakenut itselleen pullollisen kuohuviiniä.
Lopulta, tänä iltana Herttuatar oli
lakannut tuijottamasta ja hypännyt Pirittan syliin. Nyt jos koskaan
on aihetta juhlia! Sohvapöydällä on lautasellinen
homejuustopipareita ja lasillinen helmeilevää. Tämä on
täydellinen ilta.
Kännykkä surahtaa sohvapöydällä ja
Herttuatar nostaa päätään. Piritta kaappaa puhelimen, näytössä
lukee Äiti.
”Hei äiti, et ikinä arvaa mitä on
tapahtunut!”
”No hei kulta. No mitä?”
”Herttuatar tuli takaisin! Ja hänellä
on kaksi pentua mukana. Voitko kuvitella, Annukka katui viimeinkin
tekosiaan ja toi Herttuattaren takaisin?!”
Puhelimen toisessa päässä vallitsee hiljaisuus.
*****
Kumma Juttu... Kuka
toi kissat Pirittan ovelle? Onko Annukka tosiaankin syyllinen?
Lukija, tiedätkö kuinka Juttu Jatkuu
ja Loru Loppuu? Kirjoita oma ehdotuksesi kommentteihin
niin katsotaan selviääkö Herttuattaren kohtalo.
Meillä on viikko aikaa keksiä Jutulle
jatko. Jututtaja kirjoittaa ehdotustesi avulla Lorulle Lopun joka
julkaistaan lauantaina 24.2.
Tämän kertainen Juttu perustuu Kolme
Sanaa-kilpailun satoon. Uusi kilpailu alkaa maanantaina 19.2.;tervetuloa mukaan!